Paikallisbussilla

Bangaloren bussipysäkeistä.
Ensimmäinen sääntö: Bussipysäkki on kaikkialla.
Toinen sääntö: Bussipysäkki ei ole kaikkialla. Ainakin jos pyrkii kyytiin liikkuvan ruuhkan bussiin.
Sääntö kolme: Varsinkin ovettomiin busseihin noustaan vauhdissa. Matka joutuu!
Liikennemerkki "bussipysäkki" ei ole tuntematon käsite. Lähes viisi merkkiä olen nähnyt viiden kuukauden aikana.

 Maaseudulla on vandaalin kestäviä bussipysäkkejä. Kapea kulkuaukko lienee lehmien pääsyn estämiseksi.
Kaupungissa on hienoja ja avaria odotuskatoksia. Runko terästä, seinät lasia (ja mainoksia) ja penkit kiillotettua mustaa marmoria. Huidoimme katoksessa ohikulkevalle bussille joka painoi kauimmaista kaistaa ohi. Ja toisellekkin. Meille sopimattoman numeroiset bussit hiljensivät ja paikalliset nousivat liikkuvaan autoon. Koska liikenteessä on ovettomia (oviaukko tietysti on) busseja niin eihän kuljettaja voi estää matkustajia nousemasta bussiin.
Aina on paikalla ystävällinen intialainen, joka kertoi että tässä ei ole pysäkkiä. Katos oli kyllä valmiina.
Bussiin nouseminen on joskus haasteellista. Usein liikennevalot määräävät pysäkin. Pysäkki on siinä mihin auto ruuhkassa juuttuu. Se voi olla missä tahansa sadan metrin matkalla ennen valoja, keskellä risteystä tai sitten risteyksen jälkeen. Bussista poistumisessakin on omat haasteensa. Esimerkiksi poikkeava katu on 20 senttiä alempana. Bussin etupyörät ovat vielä "korokkeella" mutta etuovesta onkin yllättäen 20 cm enemmän matkaa pimeän kadun pinnalle kuin normaalisti.

Kuvassa bussit odottavat liikennevaloissa. Lähimmillä kaistoilla liikenne etenee koska vasemmalle kääntyville palaa vihreä valo. Siitä vain bussin ovi auki ja matkustajat ulos. Vasemman puoleisesta liikenteestä johtuen bussin ovet ovat tietysti tällä puolella. Seuraava otos on kyseisestä paikasta.

Rahastaja on lähes kaikissa busseissa.
Punaiset Volvo bussit ovat ilmastoituja, minimimaksu R 10 = 0,16 €
Halvemmissa busseissa R4 riittää parin kilometrin matkaan. Linjakylttien tai bussinumeron puuttuessa rahastaja huutelee pysäkillä päätepysäkin nimeä. Luonnollisesti lippua ostettaessa on tiedettävä poistumispysäkin nimi tai jokin muu merkki (kauppakeskus). Rahastaja ilmoitti aina poisjääntipysäkille saapumisesta. Hieno palvelu!

Rahastajan käteiskassa. Rahastustapahtumasta. Jos asiakas kaivaa hitaasti rahojaan niin matkaliput tyrkätään kouraan, rahastetaan toiset matkustajat ja palataan sitten asiaan. Jos rahastajalla ei ole vaihtorahaa lipun taakse merkitään kynällä puuttuva summa (vain harvat merkitsevät) ja loppurahat palautetaan myöhemmin matkan aikana. Ruuhka-aikana käytävällä liikkuminen vaikeutuu ja niinpä rahastaja siirtyy ulkokautta ovelta toiselle. Uudet matkustajatkin ovat ovensuussa. Pidemmälle ei pääse.

Ruuhkassa bussikuski painaa torvea ja taistelee jokaisesta 20 sentistä. Jos rakoa edelliseen jää vähänkin on siinä heti moottoripyörän etupyörä poikittain. Ja kun päällekkään ei saa ajaa niin liikkeelle lähtiessä moottoripyörä kääntyy liikenteen suuntaiseksi saaden viereensä toisen moottoripyörän ja jäätiin taas bussilla 3 metriä jälkeen. 

Mikä mahtaa olla lipun hinta toisessa kerroksessa?